Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Runotyttö katosi kymmeneksi vuodeksi ja siinä samalla katosi elämästä se jokin. Nyt elämä on tullut takaisin ja samalla myös runot. Olen siis jälleen oma itseni. Ihanaa.

Rauha

(runotorstain aihe: rauha)

raanu oli seinässä
ja penkki tummaa puuta
sinisen eskimopuikon sain palkaksi
kun toin leipäjuustoa
ja oli erikseen sanottu ettei rahaa saa ottaa

harmoonilla osasin soittaa
vain emmaa ja äitiä hävetti
uskovaisessa kodissa kun oltiin
antaa lapsen soittaa
hän sanoi
pieni nainen naapurista

ja sai kutsun kesällä kivinäyttelyyn
senkin laatikossa omassa paikassaan
lastenlasten askartelut
ja meidän
naapurintyttöjen

ja kun hän oli poissa
oli ikävä
ei toinen naapuri ehjännyt sitä lapsen tyhjyyttä
jonka Rauha jätti

Hilbert kirjoitti 22.10.2011 - 19:45
Kaunis tarina runossasi!
Albatrossi kirjoitti 24.10.2011 - 19:40
Todenmakuinen, uskottava ja kaihoisa lapsuuden muistoruno. Pidin.
Arja kirjoitti 24.10.2011 - 19:50
Kiitos kommenteista teille molemmille.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
MAINOS